keskiviikkona, marraskuuta 28, 2018

Jahdissa jälleen.

Eräs marraskuun viikonlopuista meni jälleen metsällä. Onnistuneen ajon ja haukun jälkeen voi istahtaa hetkeksi makkaratulille. Lunta odotellessa.

perjantaina, lokakuuta 12, 2018

perjantaina, syyskuuta 21, 2018

Kahvitauko


Joskus aikoinaan oli t-paita, jossa slogani Volvoon liittyen. Nämä takeaway kahvit ovat myös saaneet kylkeensä sloganit. Tämä oli aika osuva. Kahvin laatuun en ota nyt kantaa...

sunnuntaina, elokuuta 19, 2018

Sapattivapaa ja koulun penkille.

Monen syvällisen pohdinnan jälkeen päädyin pitämään leipätyöstäni virkavapaata. Koko työura työajatonta tai 3-vuorotyötä... Hyppy pois oravanpyörästä ja hetkeksi opiskelemaan.


Tavoitteena ajaa korttiin lisää kirjaimia ja katsoa elämää hetki pyörien päällä. Koskaan ei tiedä onko tässä se ammatti mitä olen halunnut tehdä "aikuisena". Isoksi en varmaan koskaan kasva, ainakin toivon niin. Nyt kun pohjalla on ABeC niin mielenkiintoista nähdä miten "aakkoset jatkuvat".

Blogin päivitykset jatkuvat ennallaan ja katsotaan mitä materiaalia tuleva opiskelu tuo tullessaan.


maanantaina, heinäkuuta 02, 2018

Kortin päivitys

Kesäloman alussa sain hyvältä ystävältäni puhelun. Yleensä keskustelemme autoista tai metsästyksestä.

Nyt kuitenkin minulle esitettiin kysymys? "sinullahan ei ole A-korttia". Vastasin, että "ei ole". Olen sitä ikäluokkaa, että kyseinen ajoneuvoluokka olisi pitänyt suorittaa erikseen. Nyt minulle tarjottiin mahdollisuus ajaa kortti opetusluvalla.

Viimeisin kokemukseni kaksipyöräisistä moottorilla varustetuista ajoneuvoista on ajalta, jolloin Helkama AX oli kova sana... Puhelun jälkeen alkoi miettiminen, mistä saisin pyörän lainaan. Eräällä kaverillani oli joutilaana tallissa Honda Africa Twin, joka on sorateiden klassikko.


Pyörää jouduin kuljettamaan peräkärryssä, koska ajo-opetus tapahtui toisella paikkakunnalla noin 120km päässä kotoa. Ensimmäinen opetuspäivä oli "maahan palauttava". Jouduin oikeasti miettimään, että miten tästä edetään.

Ajo-opettajan kokemus ja isällinen kannustava asenne kuitenkin saivat minut etsimään itsestäni ikuisen pikkupojan, jolla uusi lelu millä pitää oppia leikkimään. Useiden toistojen jälkeen alkoi pikkuhiljaa ajo luonnistumaan. Käsittelykokeen osat käytiin läpi rauhassa opiskellen. Lopuksi saimme kokonaisia suoritteita kokoon. Onnistumisen iloa.



Kirjalliset menivät hyvin läpi. Ajokortin olen veikannut ilman kuvia, joten nekin olivat minulle uusi tuttavuus. Eniten tuotti miettimistä raitiovaunut ja bussikaistat... Eihän meillä täällä maalla ole mitään tuollaisia? Kun ei edes Kela taksitkaan liiku viimeisten uutisten perusteella.

Nykyisessä käsittelykokeessa mitataan tutkalla nopeuksia. Tästä johtuen opetuspyörästä mitattiin mittarivirhe. Ylempään safaritrippiin sai digitaalisen nopeusmittarin, joka näytti juuri saman kuin kuvassa näkyvä gps.

Ennen käsittelykoetta pidettiin vielä yksi syventävä harjoitus, jossa käytiin läpi tutkintoajo. Kun saimme pohjalle kerralla onnistuneen suorituksen, kävimme motivaatioajon ja kahvin kautta kotiin.


Käsittelykoepäivä valkeni pilvettömältä taivaalta ja lämpötila sen mukainen. Aamulla päätin henkisesti, että pyrin ajamaan pyörän kotiin. Onnistuneen käsittelykokeen jälkeen lähdettiin "inssiin", joka kesti noin 30 minuuttia. Ajelimme ristiin rastiin pienessä taajamassa. Tutkinnon vastaanottaja ajatti myös hiekkateitä. Kohta kuului radiosta "ajetaan konttorille".

Ennen lopullista tuomiota annoin itsearvioinnin ajostani. Tutkinnon vastaanottaja kuunteli tovin ja totesi "samat huomiot minäkin tein", virheet eivät kuitenkaan johtaneet hylkäykseen vaan sain hyväksytyn suorituksen.

Hyvillä mielin kohti kotia. Välillä pysähdyimme kahville. Annoin jännityksen purkaantua pois ja rentouduin.

Kotimatka taittui pyörällä nauttien kesäluonnosta. Africa Twin ei välttämättä ole asfalttipyörä, mutta en antanut sen nyt häiritä. 

Ajokortin päivittäminen opetusluvalla oli hieno kokemus. Saimme viettää monta hyvää hetkeä radalla. Opettajan kannustava ja "p*rseelle potkiva" asenne sai vaatimaan itseltäkin koko ajan enemmän. 

Nyt alkaa opiskelu motoristien ihmeelliseen maailmaan.








lauantaina, kesäkuuta 30, 2018

Makupala


Pääsin viettämään ansaitun viikon jokivarressa rauhoittuen ja luonnosta nauttien. Iltaisin tuli mahdollisuus kokeilla kalaonnea. Joen kalakanta on tiedossa, joten harjusta lähdettiin hakemaan. Saaminen on vain hiukan vaikeampaa kuin luulisi.

Minulla oli kaksi tärppiä. Toinen "isompi" meni joella jalkojen välistä saaden siiman irti. Toinen "pienempi" oli hiukan helpompi. Sen sain sitten haaviin. Suolistus ja kevyeen suolaan. Illalla sitten pannulle mietoon rasvaan muhimaan...

Aika hyvvee oli... Isompi ois ollunna sitten ihanoo...

tiistaina, toukokuuta 29, 2018

Matkakoti Rohtorinne

Toukokuussa tuli tarvetta yöpyä matkalla. Heinäveden keskustasta löytyi matkakoti Rohtorinne, jonne varasin majoituksen yhdeksi yöksi.

Kyseisessä rakennuksessa on toiminut aiemmin apteekki.


Huoneet olivat viihtyisät ja siistit. Kuvassa meidän 2 henkilön huone. Juuri sopiva matkailijalle. Ei liian hieno, eikä mikään tukkikämppä.


Tässä perhehuone, missä oli parivuode ja kerrosvuode lapsille.



Yläkerran käytävään oli rakennettu pieni keittiö ja olohuone missä pystyi viettämään aikaa televisiota katsellen. Samassa tilassa myös suihku ja wc. Parasta antia majatalossa oli keskustelut isännän ja muiden vieraiden kanssa. Sosiaalista toimintaa kasvokkain.


Majatalon isäntä, joka oli erittäin ystävällinen ja palvelualtis tarjosi illalla vielä mahdollisuuden saunomiseen. Saunaosasto oli kellarissa omassa rauhassa. Löylyt olivat hyvät ja takkahuoneessa olisi viihtynyt myöhään yöhön.


Rohtorinne sijaitsee Heinäveden keskustassa ja kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä.

Majoituksen hinta oli 30€/vrk (kesä 2018). Hintaan sisältyi huone liinavaatteilla. Ruokailuja emme tarvinneet.

Majatalossa oli myös muita tiloja yhteisessä käytössä.

Suosittelen lämpimästi sinulle, joka haluat viettää yösi kodinomaisissa olosuhteissa. 

Varaukset ja tiedustelut: 0504047724. Osoite Matkakoti Rohtorinne, Kermanrannantie 9, 79700 HEINÄVESI. Sähköposti: rohtorinne(at)gmail.com










keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2018

sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2018

Kun diesel mies hybridiin istui...

Sain mahdollisuuden koeajaa useamman päivän uudehkoa hybridiä. Kyseinen auto on Toyota Auris 1.8 litraisella moottorilla. Vuosimalli 2015, ajettu noin 86tkm.

Mielenkiintoinen tuttavuus kokonaisuutena. Olen itse ajanut diesel autoilla suurimman osan ajoistani, joten ennakkoluuloja oli pohjalla. Vuosittainen ajosuoritteeni on noin 30tkm/vuosi.

Pientä esimakua olen saanut suvussa olevasta Priuksesta, mutta tämä Auris oli nyt omassa ajossa.

Ulkonäkö tässä yksilössä on varsin silmää hivelevä. Tummat lasit, lasikatto ja musta väri... Lasikatto on upea varuste, mutta noin -20c pakkasessa lasi hohkasi kylmää. Suojaverhon saa katon eteen sähköllä ja se suojaa kylmältä hyvin.

Mittaristossa on tarpeelliset näytöt ja vasemmalla näkyy hybridin "kiekkamittari".

Keskikonsolissa on sitten infonäyttö johon saa oman mieltymyksen mukaan valita näytettävät asiat. Tässä nyt esillä ajohistoriaan perustuva kulutusnäyttö. Keskikulutus näytti minun ajoissa olevan noin 5ltr/100km. 

Vaihdevivusta valitaan vain ajetaanko eteen- vai taaksepäin. 
B asento on tarkoitettu "vuoristoon" ja pitkiin laskuihin. 

Tässä on nyt pisin ajo. Maasto oli erittäin mäkistä ja mutkaista savolaista maalaistietä. En edes yrittänyt ajaa taloudellisesti. Mielestäni koeajon parasta antia oli juuri tämä, että ajoin kuten ennenkin välittämättä siitä, että alla on nykyaikainen bensahybridi.

Valot ovat toteutettu led tekniikalla. Tässä lähivalot, joita pidän erinomaisina.

Peruutuskamera on erinomainen varuste. Harmi vaan kun tuonkin kuomukärryn vetäminen laillisesti jää haaveeksi. Hybridin vetomassat ovat alle 400 kiloa, joten koukku on "pyöräkoukku".

Konehuoneessa huomio kiinnittyy oikealla näkyvään sähköyksikköön, josta lähtee paksut kaapelit auton perää kohti? Varoitustarrat korkeasta jännitteestä on syytä ottaa tosissaan.

Ainoa häiritsevä asia Auriksessa oli äänimaailma. Varsinkin takakontista kuuluu läpi ääniä, joita ei omassa kulkineessa juurikaan kuulu. Syy on selvä kun katsoo rakenteita. Muotoon puristetut verhoilut on laitettu peltien päälle ja välistä puuttuu äänieristeet. Äänimaailmaan varmaan tottuu.

Vastaava Prius on huomattavasti hiljaisempi, mutta uuden hankintahintakin on sen mukainen.

Logosta sen tunnistaa... Siniset korostukset kertovat, että kyseessä on ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Tämä auto on merkkiliikkeen hinnoittelema. Vastinetta rahalle. Omasta mielestäni vastaus on kyllä.

Toyota uutisoi lopettavansa henkilöautoissa dieselmoottorien käytön, joten hybridi on mielenkiintoinen vaihtoehto, johon kannattaa tutustua.

 Laskurilla laskettuna vuosittainen säästö ilman pääomakuluja. 
Nykyinen ajokkini Volvo V70 2.4D -2008 geartronic laatikolla on huomattavasti kalliimpi tämän mukaan. (toim huom "sylettää"). Onko aika ajanut ison dieselin ohi?

Hybridilaskurin löydät täältä.

Käyttäjien kirjaamia kulutustietoja voi katsoa vaikka täältä: https://www.spritmonitor.de/en/detail/784902.html

Koeajon mahdollisti: http://www.kuopionautokauppa.fi

Kiitos mahdollisuudesta tutustua nykyaikaiseen bensahybridiin. Pidetään pyörät pyörimässä.














perjantaina, helmikuuta 23, 2018

Kevättä tekee


Iltapäivän aurinko lämmittää vielä hiukan. Upea ilma ulkoiluun vaikka mäenlaskun merkeissä.

keskiviikkona, tammikuuta 10, 2018

Tykkylunta

Maisema on verhoutunut komeaan tykkylumeen. Talven tuntua ilmassa kuten tammikuussa kuuluukin.