Viljelijä, töistä vaarallisimpia?

Navetassa, pelloilla metsissä vaanii monta vaaraa. Tapaturmatiheys on maataloudessa samaa luokkaa kuin teollisuudessa keskimäärin, mutta onnettomuudet ovat usein vakavia.

Ammattitauti, esimerkiksi hengitys- tai tuki- ja liikuntaelinten sairaus iskee viljelijään kolme kertaa keskimääräistä useammin. Stressikin vaivaa yhä useampaa maatalouden ammattilaista.

Työterveyshuollon toimin viljelijöiden työkykyä voidaan tukea ja työperäisiä sairauksia ehkäistä. Silti vasta noin puolet päätoimisista viljelijöistä on liittynyt työterveyshuoltoon. Liittyminen on omaa työtä tekeville vapaaehtoista.

Vaalan Pelsolla maitotilaansa hoitavat Päivi ja Pekka Maaninka arvelevat, että etenkin vanhemmista viljelijöistä iso osa ei kuulu työterveyshuollon piiriin.

"Vaikka oma mukana olomme tuli ikään kuin perintönä Pekan vanhemmilta. Olemme kokeneet, että työolojen selvittämisestä on todellista hyötyä. Isäntä on päässyt työterveyshuollon kautta kuntoutukseenkin", Päivi Maaninka kertoo.

Vaalan kunnan työterveyshoitajan Bertta Ratavan mukaan nykyaikaisellakin tilalla ovat edelleen riesana tutut riskit. Märän kesän jälkeen on erityisenä kiusana homepöly. Lehmistä irtoava epiteelipöly aiheuttaa sekin paljon ammattitauteja. Vaikka koneet ovat isona apuna niin ulkona kuin navetassa, raskailta nostamisilta ei voi tilan töissä täysin välttyä.

Moni viljelijä kärsii myös uupumuksesta. Vastattavana ovat isot investoinnit ja mieltä kalvaa epävarmuus maatalouspolitiikan tulevista linjauksista. Lomittajiakaan ei saada aina silloin, kun tarvittaisiin

"Olemme me kai vähän ei kastia kuin muut. Loukkasin kerran sormeani, ja lääkäri aikoi kirjoittaa sairauslomaa. Muutti kuitenkin mielensä, kun kuuli, että olen viljelijä", Pekka Maaninka nauraa.

Talousneuvoja Matti Väisänen Kainuun maaseutukeskuksesta on usein mukana työterveyshuollon tilakäynnillä. Kaikki työvaiheet ja työskentelytilat käydään tarkkaan läpi ja terveyteen mahdollisesti vaikuttavat seikat kirjataan ylös parannusehdotuksineen. Tiloilla yritetään vierailla noin neljän vuoden välein.

"On varmasti syytä miettiä, miksi työterveyshuollossa on mukana vasta puolet viljelijäväestä. Voi olla, että tiedottamista pitäisi lisätä tai sitten asia ei vain jostain syystä kiinnosta", Väisänen arvelee.

Työoloselvitykset ovat maatalousyrittäjille maksuttomia. Terveystarkastuksista, laboratoriokokeista ja ensiapuvälineistä hän maksaa puolet. Yleensä yrittäjän maksama,
verovähennyskelpoinen osa on 50-100 euroa vuodessa.

www.kaleva.fi

------

Tämän luettuasi voit miettiä, onko järkevää toimintaa ostaa maitoa sieltä missä se on halvinta ja vielä Virolaista? Jokainen alennettu hinta polkee perustuottajalle maksettavaa korvausta. Haluatko sinä olla tukemassa toimintaa, jolla viljelijä pakotetaan riskeeraamaan oma terveytensä?